Olet täällä

HISTORIARIKAS KUPITTAANPUISTO

Kupittaanpuisto on Suomen laajin ja vanhin kaupunkipuisto. Se on toiminut kaupunkilaisten vapaa-ajanviettopaikkana 1800-luvulta asti, mutta jo ennen sitä sillä on pitkä historia. Alueella on taisteltu, käännytetty pakanoita ja kasvatettu sikoja.

Perimätiedon mukaan piispa Henrik kastoi ristiretkien aikaan ensimmäiset suomalaiset kristinuskoon Kupittaan lähteellä vuoden 1155 tienoilla. Alueen lukuisat lähteet ovat toimineet myös pakanallisina uhrilähteinä.

Ensimmäisiä peltotilkkuja raivattiin Kupittaalla viljelyyn 1500-luvulla. Yhteisiä laidunmaita käytettiin muun muassa sikojen hoidossa ja kaalinviljelyssä. Samalla vuosisadalla Juhana Herttua järjesti puistossa hevosturnajaisia. 1520-luvulla Kustaa Vaasan sotajoukot löivät Kupittaalla tanskalaiset, jotka pitivät Turun linnaa tukikohtanaan. Vuosisadan lopulla Kaarle Herttua joukkoineen kukisti Kupittaalla kuningas Sigismundin armeijan.

1600-luvulla Kupittaan ottivat omakseen Turun Akatemian opiskelijat. Traditioksi muodostui Floran päivän piknik, joka myöhemmin vaihtui vapun juhlintaan.  1700-luvulla alueella alkoi kylpylätoiminta. Hoitojen lisäksi kylpylässä oli huvituksia, ja Kaivosalissa tanssittiin joka ilta. Huvittelu- ja virkistyskeidas Kupittaanpuistosta muodostui 1800-luvulla, kun ”paseeraamisesta” ja ”pallonlyönnistä” tuli suosittuja harrastuksia.